Ko goonga, Alla aarnii e Deftere Mum teddunde ndee, wiyi :
Min tagi huunde fof ko e ndiyam, wadde tagoore fof waawnde wonde waawaa yondinaade e majjam.
Kono, gaa gaa ɗuum, leñol fulɓe ina ngittani ndiyam geɗal e nder nguurndam mumen. Ɓe koɗi ko e nokkuuji baɗɗi ndiyam e durngol, ɗo moƴƴata ndema e ngaynaaka, tawa kadi cukkaani gip leɗɗe.
Ngenndiiji maɓɓe mawɗi, bayɗi Aadamaawa, Fuuta Jaloŋ, Fuuta Tooro, Sudaan e Misira, ɗii nokkuuji fof, ɓe kuufi ko maaje mawɗe.
Sabu jeyeede ndiyam e nguurndam maɓɓe ko ɗuum saabii, eɓe njonaa kelmeendi e baɗe jowitiiɗe e ndiyam, ɗuum tinndinta ko ƴellitaare maɓɓe e Pinal e Sahrankaagu ( Culture et Civilisation).
Jooni, ndokken yeruuji to bannge kelmeendi e baɗe, fannu taariindi walla renndo ko ina tinndina ɗuum.
1). To bannge taariindi
To bannge taariindi, njiyaten ko sifaaji ndiyameeje walla diƴƴe ceertuɗe, ina jeyaa e majje:
Ndiyam :
Toɓo :
Toɓ-ndoogam :
Maayo :
Caaɗngol :
Weendu :
Feto :
Sewnde :
Ɓunndu :
Ilam :
Keelelam:
Uurtuɗam :
Ngudduɗam :
Mbelɗam :
Mboɗejam :
Ilo’ilogal :
Baltirgal :
Walwaltude :
Ilnam :
Ilnude :
…
2). Ndiyam, e fannu pinal e Sahrankaagu
Sabu hoɗde e nokkuuji baɗɗi ndiyam, ndiyam jeyaama e njuɓɓudi pinal men gila e jamanuuji deestiiɗi. Sabu tuugaade e innde Ilo, mawɗo fulɓe, mo ngaskitinortoo, eɗen mbaawi woɗɗinde miijo men, mbiyen ina gasa nii tawa won jokkondiral woni hakkunde baɗal ilde e Ilo?!
En ɗaldii fanniyankooɓe e wiɗtooji hanki Fulɓe nde luggiɗintoo en e jokkondiral gonngal ɗoon ngal !?
Ngool ɓooygol jokkondiral yahi haa feeñoyi kuutorogol majjam e nder nguurndam joomum’en.
Ina jeyaa e ndiin kelmeendi:
Yarde
Siiɓaade
Wooɓde
Bolkaade
Ɓuuftaade
Lootaade
Jiiwaade
Juurtaade
Fuybaade
Deertaade
Lummbaade
Sorɓinaade
Semmbaade
Wurƴaade
Laɓɓinaade
Wisaade
…
Ɗee baɗe jowitiiɗe e laaɓal aadee, ina njammina goɗɗoygol toppitogol leñol men laaɓal, sabu won kelme ngari e doggol ngol, bayɗe no laɓɓinaade e wisaade tawetaake e hay ɗemngal gootal e ɗemɗe Orop, ɗuum firti wadde, ko Fulɓe ɓuri toppitaade laaɓal to woɗɗi e tuubakooɓe, walla e leƴƴi, ɗi ngalaa ɗee kelme e ɗemɗe muumen.
3). Coñce : Pulareeje jowitiiɗe e ndiyam
Sabu teskeede ɗemngal ko jibinannde sato e ganni, ko ɗuum waɗi ndiyam, gaa gaa kelmeendi heewde to bannge taariindi e to bannge kuutorogol, helmere ndiyam ndee layii haa naatoyi e nder coñceendi ɗemngal men, hono Pulareeje e payka.
Eɗen keewi sanne, kono eɗen mbaawi rokkude yeru e seeɗa e majje :
Faaɓru wiyi ko ndiyam, ko wonaa pasɗam.
Doole liingu ko ndiyam.
Mo suwaa lummbu, hoto jal jooliiɗo.
Ƴoogoynooɗo so yooliima, yettiima.
Cide fof mbicca mi ndiyam, hay janndere?!
…
E tonngol, ndiyam, wonaa sara e Pinal Fulɓe, tuugaade e ngel ɗoo leƴƴanngel daɓɓel ngel mbaɗ-ɗen.
Eɗen poti kadi ɓeydaade luggiɗinaade e wiɗtooji bayɗi ɗii ngam suusnude leñol ngol haa ɓura jaggitaade e ndonaandi mum, ruttoo kadi heefa gurel gacce e yeeso leƴƴi ɓamtiiɗi, ɗi ɓe njooɗtorii won ko ɓuri ɓe, tawi noon, hay huunde ɗiin ndaɗaani ɓe e Sahrankaagu.
Pooye Pelle Pulaar kuɓɓii, hoto docotte wiɗtiyankooɓe e winndooɓe e jannginooɓe e janngooɓe ŋakku !
Ko ɗo Alla mballinto-ɗen to Arwannde e to Wattannde, yo O wallu en !
Kuɗol : Aamadu Tijjaani KAN winndiyanke.
